|
Post by Tintti on Oct 16, 2004 11:29:21 GMT 2
Oli nyt vaan pakko sanoa että Mohatun uni oli ihan paras. ;D Surullinen juttu Sennan kuolema. Olin ehtinyt unohtaa miehen nimen, ja nyt kun kuulin sen, tuntuu epäuskottavalta että se on kuollut nyt.
|
|
|
Post by Ruska on Oct 16, 2004 15:18:07 GMT 2
Loistavaa. Tässäpä uni, josta taisin kirjoittaa taannoin LiveJournaliiniinikin (taivutus voi olla täysin väärin, jotenkin en osaa nyt hahmottaa miten sen pitäisi olla).
Eli, olin orjana pikkuserkkuni poikaystävälle. Taisin yrittää karata koko ajan. Yhtäkkiä kuulimme huudon, ja menimme ulos katsomaan, mistä se tuli. Pihalla oli jonkin sortin leikkimökki-sauna-yhdistelmä, ja menimme sinne, sillä huuto tuli kai sieltä. Näimme tytön, ja paljon verta. Tämä tyttö oli siis löytänyt jonkun toisen tytön pilkotun ruumiin. Hän nosti kuolleen tytön pään ilmaan ja näytti sitä meille, taisi kysyäkin, että tunsimmeko hänet mahdollisesti.
Tässä vaiheessa kai olin paennut. Jossain vaiheessa pyöräilin metsässä ja mietin sitä murhajuttua, ja ajattelin, että saksalaiset TV-dekkarit on aina samanlaisia (luulin sen siis tapahtuneen TV:ssä, en oikeasti).
Ja sitten olinkin häkissä Hopeanuolena, pentuversiona. Riki oli sen häkin sisässä vielä pienemmässä häkissä pahasti haavoittuneena. (Suuremmassa) häkissä oli myös muita Hopeanuoli-koiria, kaikki pieniä pentuja. Muistan mm. tiikeriveljekset. Jotenkin sain semmoisen käsitykset, että meitä olisi ollut siinä 101 pentua (hähähä). Melkein kaikki adoptoitiin uusiin koteihin, jäin sinne häkkiin melko yksin. Masennuin siitä ja hyppäsin häkistä pois, ja pakenin.
Se olikin sitten aivan jumalattoman suuri laboratorio. Siellä oli mm. ihan liikaa portaita, joista jotkut ei johtaneet mihinkään. Tässä vaiheessa olin muuttunut robotiksi. Olin tosin melko rikkinäinen.
Näin laboratorion ulkopuolella kolme (ihmis)tyttöä, jotka olivat ilmeisesti myös paenneet labrasta. He tekivät sen edessä jonkinlaisia Charlie's Angels -liikkeitä. Kysyin, saisinko paeta heidän kanssaan ja he suostuivat. Kävelimme heidän kanssaan torialueelle.
Koska olin rikkinäinen robotti, minut piti formatoida tai ainakin käynnistää uudelleen. Nappi oli niskassani. Painoin sitä, ja pian olin taas toimiva robotti. Piti valita vielä kieli (ruotsi, englanti tai suomi, valitsin suomen). Kielinappikin oli niskassani, hiukan restartti-napin yläpuolella.
Muuta en sitten unesta muistakaan, tässä vaiheessa taisin peräti herätä.
|
|
|
Post by Puffy on Oct 16, 2004 23:13:52 GMT 2
Noh, ennen ja jälkeen Amerikan matkaamme näin kirjaimellisesti varmaan kolmekymmentä kertaa erillaisen ylionnellisen unen. Etenkin matkan jälkeen unia oli paljon. Nyt olen päässyt pahimmasta ikävästä yli ja USA-unet ovat loppuneet. *helpottunut* se meinaan alkoi olla aika ahdistavaa, kun ennen nukahtamista tiesi mitä unta tulee näkemään, mutta toisaalta se taas oli erittäin surullista, sillä siellä asuvat sukulaiseni ovat minulle hyvin rakkaita ja vain unissa pystyin kohtaamaan heidät uudelleen ja uudelleen. Jokatapauksessa muutama yö takaperin näin tällaista unta: Kouluumme hyökkäsi ryhmä pedofiilejä ja kaikkien piti paeta niin pian kuin mahdollista. Pedofiilit nappasivat tyttöoppilaita vangiksi koulumme urheiluhallille (ja tekivät mitä tekivät, voitte varmaan arvata) ja niin minäkin juoksin ystävieni kanssa pakoon, mutta painajaisunen tapaisesti pääsin etenemään arvottoman hitaasti, kunnes käskin ystävääni ottamaan kädestäni kiinni, jotta pääsisimme nopeammin. Ja niin kävikin, onneksi. Sitten yht'äkkiä olin Porvoon (eli kotikaupunkini) vanhassa kaupungissa ja menin outoon kylpyyn. Sitten uni taas hyppäsi takaisin kouluun saksanluokan eteen,kun minua käskettiin ostamaan vessapaperia. Tajusin ostavani rullan yhdeltä niistä pedofiileistä, jota ei oltu saatu kiinni ja kauhusta jäykkänä tiputin rullan. Uni hyppäsi taas tällä kertaa syöpään vuosi sitten kuolleen ystäväni luokse (unessa hän siis vielä oli elossa) ja siinä hän makasi sängyllä heikkona putkissa kiinni, kunnes taas sama pedofiili päätti sammuttaa koneen, joka piti hänet elossa. Heikko ystäväni yritti estää hänet, mutta pedofiili ehti ensin ja tappoi hänet. Jep, sekava uni ja loppu sai minut vihaiseksi, sillä en ole vieläkään päässyt yli ystäväni kuolemasta. Toinen häneen liittyvä uni oli, kun menin unessa hänen luokseen sairaalaan ja yht'äkkiä hän tuli eteeni ja huusi iloisena: "Paula mä en kuole! Mä parannen vielä" Sitten hän ja minä aloimme nauraa iloisena. Herätys kello herätti. Havahduin kyyneleet poskilla.
|
|
|
Post by Tintti on Oct 17, 2004 9:31:47 GMT 2
Traumaattisen kuuloisia unia sinulla, Puffy Kurjia etenkin nuo kohdat ystävän kuolemasta *koittaa lohduttaa halaamalla* // Ai niin, piti kertoa yhdestä unesta. Minua hiukan kammottaa silloin kun näen unta... nettisurffailusta. Silloin sitä vasta tajuaa kuinka nörtti oikein onkaan. Parissa unessa olen vain selaillut jotain tuttua foorumia ilman että mitään erikoista tapahtuu. Yksi Pride Board -unikin on tullut. Joku oli aloittanut threadin, minä vastasin siihen, ja jonkin ajan päästä Ruska lukitsi sen sanoen että se oli väärässä foorumikategoriassa. Hän jotenkin epäsuorasti syytti minua threadin lukitsemisesta, ja minä olin sitten aivan suutuksissani Ruskalle. Eihän se mun vika ollut jos joku aloitti väärässä paikassa threadin! Jep, olen säälittävä nörtti...
|
|
|
Post by Ilu on Oct 17, 2004 10:00:39 GMT 2
Viime yönä olin kaupassa, jossa olin kesätöissä. Siellä oli paljon asiakkaita ja ne palauttelivat maitotölkkejä (jotka olivat kaikki punaisia) ja niihin kuuluvia sinisiä laatikoita. Olin kaupassa ostoksilla, mutta yhtäkkiä toinen työnantajistani käski minun tulla kassalle ja maksaa ihmisille näiden palautustölkeistä. Olin ihan paniikissa, kun en muistanut hintoja ja kassakonettakin oli vaikeaa käyttää. Sitä edellisenä yönä olin ollut kaverilla yötä ja olimme katsoneet Van Helsingin. Unessa olin Turengissa (eli Janakkalan "pääkaupungissa" ) ja pakenin rullaluistimilla vissiin viimeisenä eloonjäänyttä morsianta. Pysyin hyvän välimatkan päässä sokkeloisilla kujilla, mutta aukiolle päästyäni tämä alkoi saavuttaa. Turengissa Aholaidan vanhan paikan edessä on portaat ja luiska. Luistelin luiskan ylös, mutta lensinkin monta metriä ylöspäin ja kaaduin kyljelleni. Sitten tämä morsian vain seisoi siinä ja ilmeisesti odotti Draculaa tulevaksi. Hypyn tunteen muistan vieläkin, otti hieman mahanpohjasta. (muistini piirissä tämä oli ensimmäinen "putoamisuni" )
|
|
|
Post by Puffy on Oct 17, 2004 10:30:43 GMT 2
Nojoo eihän ne mitään kivoja unia ole... Yleensä jos unessa on ystäväni, niin uni on surullinen ja siihen liittyy hänen kuolemansa.
|
|
|
Post by JambaB on Oct 19, 2004 21:11:52 GMT 2
OIH! Puffy otan tosissani osaa tuohon kaverisi kuolemaan mahtaa olla hirveää vielä joutua elämään sen tuskan uudestaan unissaan
|
|
|
Post by JambaB on Oct 19, 2004 21:23:32 GMT 2
Tietoa todella tiivistetysti: Senna Ayrton (21.3.1960-1.5.1994) voitti 46 paalupaikkaa 35 kilpailua, ja 3 maailman mestaruutta. Senna kuoli San Marinon Gran prixissä 1994 kun hänen Williamsinsa syöksyi nopeassa Tamburella-kaarteessa radalta ja törmäsi päin muuria. Sääli sinänsä Ayrton oli joidenkin mielestä kaikkien aikojen paras F1 kuljettaja, ja hänestä olisi voinut tulla viellä vaikka mitä.<br> Ps. F1 tiedot hanskassa hanskat hukassa. Moni ei tidä mutta samana kisaviikonloppuna kuoli myös testi kuljettaja(en nyt muistanimeä mutta saan sen selville laitan sen myöhemmin esille) sitä seuraavassa mutkassa kuin Senna ja San Marinon lehdet kirjoittivat tästä viikonlopusta "murheitten viikonloppu". Näitten kisojen jälkeen rataa uudistettiin turvallisenpaan muotoon ps: anteeksi että kirjoitin kaksi juttua peräkkäin mutta kun oli pakko osallistua näihin kahteen juttuun
|
|
|
Post by Shenzi88 on Oct 20, 2004 9:09:49 GMT 2
Nyt kun unista kerran puhutaan niin mä oon ysiluokan aikoina muutamaan kertaan nähny sellasen unen että oon tullu kouluun vaan yöpaita päällä (siis en puhu nyt pyjamasta vaan ihan sellasesta "mekkomallista" joka jättää polvet paljaaks). APUA . Unnessa tiedostin kyllä asian ja tiesin et mulla on repussa mukana ihan kunnon päivävaatteet ja aikomus oli mennä ne vaihtamaan päälle mutta en koskaan päässyt vessaan asti. NOLOO! Ja päivän loppuun asti kuljin sitten yökkärissä ja toivoi ettei kukaan huomaisi. Onnex kysessä oli vaan uni *huokaisee syvään helpotuksesta*
|
|
|
Post by JambaB on Oct 20, 2004 9:35:38 GMT 2
Onko täällä kukaan muu koskaan kävelllyt unissaa minä itse näin joskus joulun alla unta että puin hanskat ja pipon päähäni ja kaskummaa aamulla kun heräsin niin sänkystäni löytyi pipo ja hanskat
|
|
Nika
Heir to the Throne
H?rifr?n tv?ttas..!
Posts: 179
|
Post by Nika on Oct 21, 2004 16:30:51 GMT 2
Täältä tulee myos kunnon halitus Puffylle.. *halaa* Tiedän, miltä tuntuu menettää rakas ihminen Jos haluat puhua asiasta, olen käytettävissä, näitä asioita ei kannata hautoa sisällään.
|
|
|
Post by Shenzi88 on Oct 25, 2004 10:31:10 GMT 2
Sit mä muistan kerran alta kouluikäisenä nähneeni sellasen painjaisen, et me olitiin kotona koko perheen voimin viettämässä iltaa ja iskä istu sohvalla ja mun siskot istutiin sen sylissä. Sit yhtäkkiä siihen olkkarin ovelle ilmestyy sellanen tumm hahmo kiväärikädessä lippis päässä (ilmeisesti joku metsästjä). Se ataa aseensa, ampuu ja osuu suoraan mun iskään. Iskä kuolee välittömästi. Kaameeta . Muuta en sit kunnolaa muistakkaan paitsi että kun heräsin äiti oli sänkyni vieressä ja että kysyin järkyttyneenä äidiltä "Onx iskä kuollu?" Onnex vastaus äidiltä oli kielteinen.
|
|
|
Post by Puffy on Oct 25, 2004 13:47:27 GMT 2
Hui kamala mikä uni Shenzi! Tykkään varsinkin ennen maanantain saksan tuplatunteja nähdä painajaisia sen aineen maikasta. Ei siinä mitään, maikka on pätevä ja mukava, mutta unet on ahdistavia. Olin viime yönäkin kahen aikaan jo kaivamassa saksan kirjoja esiin tarkistaakseni, että eihän tullu läksyä.
|
|
|
Post by Ilu on Oct 25, 2004 15:11:15 GMT 2
Viime yönä näin minäkin painajaisen. Olin joku mies ja etsin jotain hautakiveä. Kävelin pimeissä/hämärissä käytävissä, jotka oli tehty oljesta. Jotkut käytävät olivat kylmiä (kuka taas on potkinu peiton pois päältään?), jotkus kosteita, ummehtuneita tai tuulisia. Oli siellä Scream-hahmojakin, joilla oli tosin oljista tehty naamio. Herätessäni kuulin olohuoneen telkasta jotain ääniä pelästyin ihan hirveesti! Uniaikaa olisi ollut vielä puolisen tuntia jäljellä, mutta eihän melkein sydänhalvauksen partaalla voinut nukahtaa. Siinä sitten vaan kyhjötin peiton alla...
Voi Shenzi-parkaa. (88:a on niin vaivalloista kirjottaa perään) Pahoitteluni.
|
|
|
Post by JambaB on Oct 25, 2004 18:09:11 GMT 2
Minä itse näen erittäin harvoin unia mutta sitten kun näen niitä ne ovat usemmiten pinajaisia
|
|